12/24/2009

Taranaki National Park & Black sand beach in New Plymouth
















Leia Mais…

12/21/2009

Kiwien keskellä

Mo!

Täällä karavaanataan taas. Tällä kertaa halvassa maksullisessa paikassa. Yleensä etitty jostain puskan takaa tai kulmaparkkipaikalta ilmasia paikkoja. Nyt piti maksaa, kun suihkuun piti päästä. Ennätys tais olla tuolla Taipo-aikana 4 päivää ilman suihkua, se oli vähän ällöttävää. Sen jälkeen olo oli kuin uudesti syntyneellä. Kaikki näytti aurinkoisemmalta, kun likapilvet ympärillä ei enää peittäny näkymiä.
No mutta tää paikka on ihan kiva, halpa netti ja Native Bird Park & Kiwi House ihan naapurissa, niin kuulee noita birdihuutoja koko ajan. Kivaa.

No mutta HUOMENNA tapahtuu! Aamulla herätään 7.30am ja lähdetään kasin jälkeen ajamaan Waitomo Cavesia kohti. Itse Waitomoon ei kyllä mennä seikkailemaan, kun siellä oli niin sikahintoja, mutta onneksi löydettiin toinen yhtiö, joka tekee adventurereissuja toiseen luolaan! Waitomon yhden adventurem hinnalla saadaan viis! Waitomon hinta tollaselle ois ollu joku 350 euroa, mutta mepä saatiin alle 70 eurolla! Eli ensin laskeudutaan köyden varassa luolaan noin 30 metriä, sitten luolaillaan ja nähdään kiiltomatoja (nää paikat täällä on kuuluisia kiiltomadoistaan), sitten saadaan kumirenkaat ja mennään virran mukana siellä kallion sisällä vähän niinkuin villissä virrassa ja nähdään lisää kiiltomatoja! :P Sittempä adventure loppuu kalliokiipeilyyn takas maanpinnalle, suihkuun ja ruokaan. Nannaa.

No Wellingtonin jälkeen ajettiin parisataa kilsaa pohjoseen jonneki pimeään paikkaan taas yöpymään. Sitten next day mentiin Surf Highwaylle, mikä kiers Mt Taranakin (a perfect cone shaped mountain), jossa sielki käytiin vähän kiertää tosi siistissä sademetsässä (kuvat myöhemmin). Sitten suuntana oli Tongaporutussa Three Sisters, hienot kolme kalliomuodostelmaa meren rannalla, mutta matkan varrella tuli kyltti Mt Damper Falls 27km, niin sinne haluttiin kun oltiin jostain luettu että korkein vesiputous pohjoissaarella ja muutenkin halusin nähdä vesiputouksen, kun sitä en ollut vielä nähnyt! Jyrkkien ja kapeiden teiden jälkeen päästiin niityn viereen, joka oli täynnä taas iki-ihania lampaita!!!<33 Hihii, se oli kivaa kävellä niiden keskellä. Tosin ne oli kyllä aika säikkyjä.. En päässyt koskemaan kakkaturkkeja. Harmi. No sitten sillan poikki sademetsään (huomaa taas luonnon vaihdos pienellä alueella) ja polkua pitkin näköalatasanteelle ja voooooou, oli kyllä niin upea ja pelottava ja kovaääninen. Musta tulee kyllä isona joku rangeripatukoija, joka seikkailee viidakoissa! Kuvat tulee joo taas perässä..

Damper-reissun jälkeen sinne Three Sisterssille juuri auringonlaskun aikana, voitte taas kuvitella kuin kaunista. Mä en oikein ymmärrä kuin mä oon jo vähän tottunut näihin kauniisiin maisemiin, ei se voi olla mahollista täällä! Harmi kun ei ehdi eteläsaaren jäätiköille :( Siellä nousuveden aikoihin Three Sisterssillä jouduttiin vähän loikkimaan, ettei kastuttu takasintulomatkalla biitsiltä. Ja sitten siellä oli tosi jänniä luolia kanssa! Suoraan muumeista! Hemulin kätköpaikka. Mutta eihän se hemuli siellä mitään piilotellut..

No yö siellä ja sitten suunta tänne. Nyt vois kattoa ton leffan meijän autodvd-soittimesta!

Leia Mais…

12/16/2009

NEW ZEALAND part 1

VIHDOIN blogini saa luvan paivittya. Ei oo ollu nettipaikkoja paljon missaan ja pakussa vietetty suurin osa ajasta tien paalla. Nahty vaikka mita! Griffithistakin pitaisi viela jotain kertoa, kun viimeinen ilta oli aika sekava :D Kameran sain Jurin mukana, joten nyt on kuviakin tulossa! Uuh, jannaa!

Noniiin koitan olla nopea!

Eli. Griffithissa vika ilta oli laksiaispileet, hostellilla eka jokapaivaiset alottelut ja sit pubiin. Sielta lahdin joskus kahdelta yolla takasin hostelliin, nukuin 2h, pakkasin aamulla, heratin parit kaverit hostellissa, ne saattoi mut ulos ja sitten lahdin juna-asemaa kohti. Oli aika ihme etta sielta lahti edes juna, mutta viikonloppuisin tama ihme paasi kaymaan. Seiskalta se sitten lahti ja koitin siella nukkua. Sitten Sydney Wake Up hostelliin Juria odottelemaan, muttapa sitten lento olikin myohassa ja lakkoilua ja mitaviela ja se tulikin vasta seuraavana paivana. No siella se sama poitsu olikin odottamassa seuraavana paivana lentokentalla ja sitttten alkaakin reissu. Paiva ehdittiin olla Sydneyssa ja sitten lahti lento kohti Uutta-Seelantia!

Vuokrattiin paku Aucklandista, jossa sitten yovytaan, kokataan ja ajetaan. Meidan oma liikkuva luksushotelli.



Sittempa oli kylla elamani toiseksi jannittavimmat kyydissa olot, kun Juri lahti ajamaan suoraan Aucklandin keskustaan. Mitenkaan hanen ajotaitojaan vaheksymatta, mutta oli kylla aika villia. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kun ei ole tottunut. Mulla sentaan oli kokemusta, mutta kun han oli sen yli 21v, etta JOUTUI kuskiksi aluks. Joo tietenkin olen se paras kuski. No sitten tassa jotain Aucklandista lahtokuvia.




Auckland city


Paku vuokrattiin 16 paivaksi. Aluksi kohteena oli pohjoissaaren pohjoiskarki ja sen paratiisisaaret Paihialla ja sitten se ihan pohjoisin karki Cape Reinga, jossa Tasmanian meri ja Tyyni valtameri kohtaavat. Nopeesti kuvia niista, aika loppuu pian taas koneella. Cape Reinga oli tajuttoman kaunis, kauniimpaa en oo koskaan nahny. Kuvat vahan hamaa, kun ne mittasuhteet oli jotain niin suurta. Aallot kuvissa nayttaa ihan mineilta, mut ne oli todellisuudessa tosi isoja aaltoja, mutta oltiin vaan niin korkeella, et ne naytti ihan skideilta. Ne aanet ja se nakoala auringonlaskun aikaan oli jotain niin kaunista. Tahan vaan kuvia ankean.



Entrance. Tosta lapi mennessa alko kuuluu jotain ihme spirituaalimusiikkia. Oli niin rauhallinen fiilis 8-)




Tuolla nakee noita luolia, nekin oli tosi isoja, mut tassa nayttaa ihan pienilta murtumilta.






Tassa siis oli Cape Reinga kuvia.

Sitten Paihiasta.




Paihiasta mentiin siis ihan pohjoiskarkeen Cape Reingaan, silla matkalla pysahdyttiin 90 miles beachilla. Oli loputtomiin sita biitsia. Nopeusrajoitus oli 100km/h, mutta ei viitsitty meidan turbopakulla lahtea sinne hiekkaan, kuitenkin oltais jouduttu soittaa joku hilaaja. Aika huimat maisemat oli taas. Ja se meren aani.





Ajotiet on kylla melko hulluja taalla. 100km/h sais ajaa, mut oikeat tilannenopeudet on valilta 15km/h - 95km/h, joista sitten ilmoitetaan erikseen. Valilla vuoristoteilla ei ilmoiteta ollenkaan, pistetaan vaan kyltti, etta tasta 10km eteenpain on mutkaisia teita, sen 10 kilsan aikana ei tarvika painaa kaasuu ollenka, jarrupalat tosin kuluu aikalailla. Oon aaaikas rystyset valkosena pidelly valilla ovenkahvasta ollessa Jurin kyydissa. Itse kun ajaa, niin Juri saa huutaa.
No joo maisemat on myos tosi huippuluokkaa ajoteilla. Tosi mahtavia ranta- ja vuoriteita on saanu ajaa : )





Vahan oli usvaista pilvien keskella.


Aucklandin ohituksen jalkeen ajettiin Mercury Bayta (Whitiangassa) kohti (pitais pistaa tanne taas joku kartta, et olis joku tolkku) ja matkanvarrella pysahyttiin yoks jonkun puiston portin eteen. Se on kylla hiukka hauskaa, kun ajaa pimealla, eika oikein naa ymparistoa, sit parkkeeraa johonkin, minka toteaa ihan hyvaks paikas, niin aamulla saa sit jannata, onko ihmisia ymparilla / ollaanko kallion jyrkanteella / missa ikina. Silla kerralla paastiin ilman mitaan haslinkia.

Ajettiin Whitiangaan, matkan varrella nain kauneimman maiseman tien ymparilla Ever, mut ei ehitty ottaa kuvaa, PLAAH. Pitaa varmaan ajaa sinne uudestaan. Whitiangassa mentiin Thermal Poolseille, 30 - 40 asteista mineraalipitosta vetta, altaiden ymparille oli rakennettu ihan aidon tuntunen viidakko. Se oli niin rentouttavaa polskutella. Muut kohteet siella seutuvilla oli Cook's Beach (Captain Cook siella aikoinaan kavi salaisessa paratiisipoukamassaan), Hot Water Beach (siella sai kaivaa oman spa altaan, mutta eipa ollu lapioita mukana :D tai oltiin vain laiskoja) ja Cathedral Cove (tosi magee). Tassa Cathedral Covesta.









Muista paikoista mulla ei oo tolla kameralla kuvia. Ehka myohemmin. Niinku sanoin surffikuvistakin..

Sitten lahdettiin ajamaan Matamataa kohti. Mulla oli haaveissa kayda Hobbiton kylassa kattoo kontua Taru Sormusten Herrasta leffasta, mut sit ku paastiin sinne Matamataan, ni selkes et siel Hobbitonissa ne konnun talot on ihan riisuttu kaikesta siita matskusta, mita siin leffassa viel naky, et ne oli vaa sellasia valkosia seinia enaa. Pari vuotta sitte siel oli ollu enemman. Ja makso sit vahan reilummin menna sinne, ni sit paatettii et jatetaan valista. Jaatiin Matamataan vain yoks. Seuraava kohde Rorotua. Siella oli thermaalista toimintaa, sit ku muistais nait sanoi suomeksi.. Koko kaupunki hais madalle kananmunalle, ei ihan lempparipaikkoja asua. Rannalta tuli rikkihoyrya, ihan hienolta nayttaa kuvissa, mut paikanpaalla oli koko ajan vahan oksennuksen maku suussa..

Matamuna.


Rotoruassa kaytiin myos Te Puiassa. Siella nahtiin ensin maorien esitys ja sitten lahdettiin talsimaan puistoa eteenpain ja nahtiin geysirien purkaantuvan! Muutenkin siella oli taas sita tuttua munahajua ku hoyrya puski puskista. Kuvia ei oo paikasta kun yks, jonka nappasin, jonka jalkee kamera piippaa et No Batteries.

Siina jotain pahoja Chief-suunnitelmia tekivat.

Rotoruan jalkeen Taupoon. Tassa valissa nahtiin tosi siisti Huka Falls, sellanen iso koski, joka loppu vesiputoukseen (ei kovin korkea tosin). Kaveltiin sinne sillalle, katseltiin maisemia ja yhtakkia kuuluu "Heeeeey Annaa!" Olin vahan et mita ihmetta, kaannyin ympari, ja siin oli Anika! Se oli lahteny Uuteen-Seelantiin sillon, kun asuttiin viela Bondi Beachilla Annikan kanssa. Viipyny 2kk Uudessa-Seelannissa siis. Oli aika pien sattuma :D Siina sit oli vahan aikaa, et eeei oo todellista, otettii parit kuvat ja jotain loponlopon ja sit pitikin lahtea. Aika epatodennakoista. Small world JALLEEN.

No Taupossa ei kauaa viivytty, nahtiin iso jarvi Lake Taupo, yovyttiin satamassa piilossa maksullisista paikoista ja aamulla joulukorttien kirjoittelujen ja muiden asioiden jalkeen lahdettiin ajamaan kohti Tongariro National Parkkia. Yovyttiin aika korkealla, auto hais sen pienen nousun jalkeen..

Ei kylla nahty kiwilintuja nousumatkalla :(


Siina oli vuori kaukaa kylasta katsottuna.

Yopymispaikka ::)

Siita lahdettiin nousemaan. Ilman hiihtohisseja.


Mountainpuro




Tasta vahan epailin, et josko ne teki tan leffaa varten. I wish!


Nousu oli aika tiukkaa loppua kohden, koska hapenottaminen oli aina vaa vaikeempaa. Piti pysahtya tosi pitkaks aikaa, etta sai tasaantumaan hengityksen vrt normaaliin.

Pilvien korkeudelle kuitenki paastii, 2400 metriin! Oli aika huippufiilis. Meinattin aluks menna huipulle, mut sitku paastiin sinne ihan vikaan hiihtohissitasanteeseen, niin nahtiin kuin jyrkkaa se loppumatka oli oikeesti ja kuin se oli ihan jaassa. Se olis ollu meijan varusteilla aika mahdoton homma. Mut mulle tuli kuitenki ihan mahtava fiilis sen jalkeen enivei! Ei ihan Mount Everest, mut aika siidee! Alastulomatka oli 3 kertaa lyhyempi ajallisesti :D Ja luistelin lumessa puolet matkaa. 1h alas, 3h ylos.



Gandalf the White

Kukkiakin loyty sit lopuks.


HOOH, no saimpa tata paivitettya enemman. Nyt ollaan Wellingtonissa, kaytiin Te Papa Museumissa, oli kylla tosi kiva paikka sekin. Paljon nahtavaa ja tehtavaa. Etenkin lapsien puuhailumahollisuuksiin oli panostettu.

Maoritalo oli kuvattava. Tassa originaali versio.



Siina 2000-luvun versio.

Huomenna lahdetaan ajamaan varmaan takas ylospain. Suunnitelmissa taas yksi vuori, sitten ehka Alpine Crossing Walk Tongariro National Parkissa (taas sinne ehkapa), Waitomo Caves ja sittempa joulu Aucklandissa. Jannaa. Ei tunnu joululta.

JOULUKORTTIEN tekemiseen taalla on mennyt varmaan viikko :D Autossa ei voi kirjoittaa, joten aikaa ei oo hirveesti ollu kirjottamiseen. Joten anteeksi niille, joiden kortti tulee myohassa. Ja anteeksi niille, jotka eivat tana jouluna tule saamaan joulukorttia minulta. Anna anteeeksii, anna anteeeksiii, anna minulle anteeksiii, anna anteeksii. Kuka tunnistaa?

Joopa. Uusi-Seelanti on ollut aivan mahtava. Harmi etta on vain tama 16 paivaa aikaa pakureissata, haluiaisin nahda myos etelasaaren, siella olis kaikki jaatikot yms! Toivottavasti jonain paivana paasisin tanne takasin.. Kauneimpia maisemia ikina. Australia ei luultavasti tule paihittamaan tata.

Nyt enaa 5min nettiaikaa. Eli joo, yritan paivittaa blogin sitten kun ollaan taas Aucklandissa.

Loppulokki.

Leia Mais…